Kun perheessä on lapsia, mieleen nousee väistämättä kysymys: mitä oikeuksia hänellä oikeastaan on? YK:n lapsen oikeuksien sopimus on laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus maailmassa (UNICEF Suomi), ja se asettaa 54 artiklalla pelisäännöt alle 18-vuotiaiden suojeluun, kehitykseen ja osallisuuteen. Suomessa sopimus on ollut voimassa vuodesta 1991, ja tästä oppaasta löydät sekä tiivistelmän keskeisistä oikeuksista että käytännön ohjeet siihen viittaamiseen.

4 liittyvaa artikkelia

Hyväksytty: 1989 · Voimaantulo Suomessa: 1991 · Sopimusvaltioita: 196 · Artiklojen määrä: 54 · Kattaa iät: 0–18 vuotta · Suomen sopimusteksti: Finlex 60/1991

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
  • Sopimus hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 (Suomen YK-liitto)
  • Suomi ratifioinut 1991, SopS 60/1991 (Finlex)
  • 196 sopimusvaltiota sitoutunut noudattamaan (UNICEF Suomi)
2Mikä on epäselvää
  • Yksittäisten artiklojen tarkka tulkinta oikeuskäytännössä
  • Sopimuksen suora sovellettavuus tuomioistuimissa
3Aikajanasignaali
  • 1989: hyväksyminen → 1990: kansainvälinen voimaantulo → 1991: voimaan Suomessa (Suomen YK-liitto)
4Mitä seuraavaksi
  • Suomen määräaikaisraportti lapsen oikeuksien komitealle 44 artiklan nojalla

Lapsen oikeuksien sopimuksesta on tiivistettynä seitsemän avaintietoa, jotka kertovat sen rakenteen ja aseman yhdellä silmäyksellä.

Tieto Arvo
Virallinen nimi Yleissopimus lapsen oikeuksista
Lyhenne LOS
Hyväksytty 20.11.1989
Voimaantulo Suomessa 21.8.1991
Sopimussarja SopS 60/1991
Artiklojen määrä 54
Sopimusvaltiot 196

Mikä on lapsen oikeuksien sopimus?

Lapsen oikeuksien sopimuksen määritelmä

Lapsen oikeuksien sopimus on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1989 hyväksymä ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu (Suomen viranomainen) määrittelee sen kansainväliseksi ihmisoikeussopimukseksi, joka velvoittaa sopimusvaltiot kunnioittamaan ja noudattamaan siinä taattuja oikeuksia. Sopimuksen mukaan lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat.

Miksi tämä koskee sinua

Jokainen Suomessa asuva alle 18-vuotias on sopimuksen piirissä – ja jokainen aikuinen on velvollinen varmistamaan, että oikeudet toteutuvat arjessa.

Sopimuksen keskeiset periaatteet

  • Syrjimättömyys (artikla 2)
  • Lapsen etu ensisijaisena (artikla 3)
  • Oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6)
  • Lapsen mielipiteen huomioon ottaminen (artikla 12)

Yhteenveto: Lapsen oikeuksien sopimus on YK:n 1989 hyväksymä ihmisoikeussopimus, joka suojaa alle 18-vuotiaita. Se velvoittaa Suomen valtiota aktiivisesti edistämään ja turvaamaan lapsen oikeuksia.

Milloin lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin ja milloin se tuli voimaan Suomessa?

Hyväksymisvuosi 1989

YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989 (Suomen YK-liitto). Tämä päivä on nykyään myös kansainvälinen lasten oikeuksien päivä.

Voimaantulo Suomessa 1991

Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen 31. toukokuuta 1991. Se tuli voimaan Suomessa 21. elokuuta 1991 ja julkaistiin valtiosopimussarjassa asetuksella 60/1991 (Finlex). Ihmisoikeuskeskus (seuranta- ja raportointielin) toteaa, että sopimus julkaistiin Suomessa viitenä SopS 59–60/1991.

Sopimuksen 30-vuotisjuhlat 2019

Vuonna 2019 vietettiin sopimuksen 30-vuotisjuhlavuotta, ja Suomessa järjestettiin useita tapahtumia, joissa arvioitiin sopimuksen toimeenpanoa.

Merkitys: Suomen ratifiointi vuonna 1991 teki sopimuksesta osan kansallista oikeusjärjestystä, mikä velvoittaa lainsäätäjää, tuomioistuimia ja hallintoa.

Mitä artiklat sisältävät?

Artiklojen pääryhmät

Artiklat 1–41 sisältävät aineelliset oikeudet, artiklat 42–54 koskevat täytäntöönpanoa ja seurantaa.

Rakenne tiiviisti

Sopimuksen 54 artiklasta 41 koskee itse oikeuksia, loput 13 sopimuksen valvontaa ja tulkintaa.

Keskeiset artiklat

  • Artikla 2: syrjimättömyys – kaikkia lapsia kohdeltava samoin.
  • Artikla 3: lapsen etu ensisijaisesti kaikissa viranomaispäätöksissä.
  • Artikla 6: oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen.
  • Artikla 12: lapsen mielipiteen huomioon ottaminen iän ja kehitystason mukaisesti.

Artiklojen soveltaminen käytännössä

Suomessa artiklat ohjaavat esimerkiksi sosiaalihuoltoa, koulutusta ja oikeuslaitosta. Suomen ulkoministeriö (sopimusten hallinnoija) korostaa, että sopimus kattaa oikeuden kansalaisuuteen, opetukseen, terveydenhoitoon ja oikeuden vaikuttaa omiin asioihin. Se velvoittaa suojaamaan lasta seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja turvaamaan hänen asemansa oikeudenkäynnissä.

Käytännön vaikutus: Lapsen etu arvioidaan jokaisessa lasta koskevassa viranomaispäätöksessä, ja lapsen mielipide selvitetään ikätasoisesti.

Miten lapsen oikeuksien sopimukseen viitataan Suomessa?

Viittaaminen Finlexissä

Finlex-tunnus sopimukselle on 60/1991. Sopimuksen viitetietokanta löytyy numerolla 59/1991 (Finlex).

Viittaaminen oikeudellisissa teksteissä

Viittausmuoto on: ”Lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991)”. Artiklatasolla voidaan käyttää lyhennettä ”LOS 12 art.” tai ”CRC art. 12” (englannin kielestä Convention on the Rights of the Child).

Viittaaminen tutkimuksessa

Tutkimuskirjallisuudessa sopimukseen viitataan tyypillisesti muodossa ”YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991)” ja artiklat tarkennetaan alaviitteessä.

Käytännön ohje: Mikäli kirjoitat asiantuntijatekstiä, käytä aina täsmällistä SopS-tunnusta ja mainitse artiklan numero.

Mitä tarkoittaa yleissopimus lapsen oikeuksista 1989?

Yleissopimuksen määritelmä

Yleissopimus on sitova kansainvälinen sopimus, joka on hyväksytty YK:n yleiskokouksessa. Sen virallinen nimi on ”Yleissopimus lapsen oikeuksista”. Ihmisoikeuskeskus toteaa, että sopimus on yksi YK:n keskeisimmistä ihmisoikeussopimuksista.

Ero sopimukseen ja yleissopimukseen

Käytännössä ”lapsen oikeuksien sopimus” ja ”yleissopimus lapsen oikeuksista” tarkoittavat samaa asiakirjaa. Yleissopimus on muodollisempi nimitys, ja sitä käytetään erityisesti virallisissa yhteyksissä kuten asetusteksteissä.

Yleissopimuksen asema kansainvälisessä oikeudessa

Yleissopimus asettaa valtioille oikeudellisesti sitovia velvoitteita. Suomen ulkoministeriö vahvistaa, että sopimus on osa valtiosopimusten viitetietokantaa ja sitä on noudatettava kansallisessa lainsäädännössä.

Tulkintaa: Yleissopimuksen luonne sitovana kansainvälisenä oikeutena tarkoittaa, että Suomi on tilivelvollinen sen toimeenpanosta YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Mistä löydän lapsen oikeuksien sopimuksen Finlexistä?

Finlex-haku

Suora linkki sopimukseen Finlexissä: Finlex – sopimussarja 60/1991. Hakusanalla ”lapsen oikeuksien sopimus” löydät myös viitetietokannan.

Sopimussarjanumerot

Sopimus on julkaistu valtiosopimussarjassa numerolla SopS 60/1991, ja viitetietokannassa se on merkitty numerolla 59/1991 (Finlex).

Linkki suoraan asetukseen

Asetusteksti (60/1991) on luettavissa suomeksi ja ruotsiksi Finlexin sivuilla. Sieltä löydät myös sopimuksen alkuperäisen englanninkielisen tekstin.

Käytännön vinkki: Kopioi Finlex-osoite suoraan viitteeseesi – se on pysyvä ja virallinen.

”Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, ja 196 maata on sitoutunut sitä noudattamaan.”

UNICEF Suomi (lasten oikeuksien asiantuntijajärjestö)

”Lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, joka velvoittaa sopimusvaltiot kunnioittamaan ja noudattamaan siinä taattuja oikeuksia.”

Lapsiasiavaltuutettu (Suomen valvova viranomainen)

Yhteenveto: Lapsen oikeuksien sopimus on 54 artiklan ihmisoikeussopimus, joka määrittelee alle 18-vuotiaiden oikeudet syrjimättömyyteen, lapsen etuun, kehittymiseen ja osallisuuteen. Suomessa se on ollut voimassa vuodesta 1991, ja siihen viittaamiseen käytetään tunnusta SopS 60/1991. Sopimuksen toteutumista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle Suomi raportoi määräajoin. Suomalaiselle lapselle sopimus merkitsee konkreettisia oikeuksia jokapäiväisessä elämässä – koulussa, terveydenhuollossa ja viranomaisten kanssa.

Vahvistetut faktat

  • Sopimus hyväksytty 1989
  • Suomi ratifioinut 1991
  • Artiklat 1–41 koskevat aineellisia oikeuksia
  • Artiklat 42–54 koskevat täytäntöönpanoa

Epäselvät kohdat

  • Yksittäisten artiklojen tarkka tulkinta oikeuskäytännössä
  • Sopimuksen suora sovellettavuus tuomioistuimissa
Lisälähteet

finlex.fi, lapsiasia.fi, finlex.fi, lapsenoikeudet.fi, ykliitto.fi, edilex.fi

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on lapsen oikeuksien sopimuksella ja lasten oikeuksilla?

Lapsen oikeuksien sopimus on YK:n laatima asiakirja, kun taas ”lasten oikeudet” on laajempi käsite, joka kattaa sopimuksen lisäksi kansalliset lait ja käytännöt.

Miten lapsen oikeuksien sopimus vaikuttaa arkeen?

Se ohjaa esimerkiksi koulun päätöksiä, sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa – lapsen etu on aina arvioitava.

Kuka valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista?

YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle sopimusvaltiot raportoivat joka viides vuosi (Ihmisoikeuskeskus).

Voiko lapsi itse vedota sopimukseen?

Kyllä, lapsi voi vedota oikeuksiinsa viranomaisissa ja tuomioistuimissa, mutta käytännössä tämä edellyttää aikuisen tukea.

Miten sopimus on muuttunut vuosien varrella?

Sopimusta on täydennetty kolmella valinnaisella pöytäkirjalla, esimerkiksi lapsikauppaa ja aseellisia konflikteja koskien.

Mitä tapahtuu, jos sopimusvaltio rikkoo sopimusta?

Lapsen oikeuksien komitea antaa suosituksia, mutta sitovia pakotteita ei ole – valtioiden oma tahto ja kansalaisyhteiskunnan painostus ovat keskeisiä.

Aiheeseen liittyvää